Manila (5.5 - 6.5.2014)

Vietnam jäi taakse ja Flippiineille ollaan tultu! Manilassa ollaan oltu kaks yötä ja otettii sellanen Pink Manila Hostel. Nukuttii sellasessa 16 ihmisen huoneessa, oma kokemus seki! Ei kyllä valittamista, kuviensa näköinen hostelli. 

Hotellin uima-allas, ylhäältä päin

Näkymää hotellilta

Manilahan on kanssa miljoona kaupunki. Ittellä oli vähä vaikee hahmottaa kaupunkia ja on vieläki kyllä hämärän peitossa! No, ekana etittii hostelli ja sen jälkee yritettii ettiä vähä murua rinnan alle. Huomaa kyllä, että ollaan itte ehkä päästy nii helpolla, ku Vietnamissa oli aina kaks luotettavvaa taksia, Mailinh ja Vinasun! Mutta täälläpä se ei ookkaa nii helppoa, ne ei laitakkaa mittaria nii helposti päälle vaikka kui yrittää huomauttaa. Osa vaa sannoo jonku hinnan ja eikä ees keskustele mittarilla ajosta. Onneks ollaan kuitenki mäihällä muutamat taksit löyetty sellaset, mutta hieman haasteellisempaa verraten kyllä Vietnamiin. 

Manilassa ekana iltana käytii sellasessa kauppakeskuksessa, joka on yks Aasian isoimmista. Tosiaan, sehän oli iso! Siellä kierreltii ja katteltii ja illala käytiin maailmanpyörässä. Valitettavasti maailmanpyörän ikkunat oli likaset ja kuvia ei saatu.. 

Kauppakeskuksen pihasta

maailmanpyörä

Ei saatu ulkopuolelta kuvia nii otettii ittestämme :D

 

Seuraavana päivänä mentiiki jollekki alueelle, jossa on sitä vanhaa filippiiniä. Otettii sellanen kolmipolkupyörä joka ajatutti meitä noin tunnin verran. Se näytti kyllä hienolta alueelta ja avarsi jälleen silmiä siitä, minkälainen historia tällä maalla on.

selfietä on aina otettava :D

Tytöt ja meän kuskit

oisko ollu kirkko?

Katetraali

 

vanhasta filippiinien alueelta..

Filippiinit näin Manilan näkökulmasta vaikuttaa vähä Columbialta! :D Ihmiset on jo normaalinkokosia ja jopa vähä lihaviaki. Täällä puhutaan kyllä hyvvää englantia! Columbia vaikutelma johtuu siitä, että on aika paljo varoteltu Manilasta, että pittää huolehtia laukusta ja vähä varuillaan olla ihmisten kanssa. En oo siis koskaa käyny Columbiassa, mutta kattoin Martinan ja Eskon Columbia matkaa telkkarista x)

Mutta täytyy sanoa,että kyllä ihmiset on täällä ystävällisiä ja tervehtivät meitä. Itte vaa kiinnitin huomiota, että näky ehkä enemmän kodittomia ihmisiä (jos oon kattonu oikein) ku vertaan Vietnamiin, surullista.

Lapsetki oli laitettu kauppaamaan milloin mitäki liikennevaloissa ja ne siellä koputteli autojen ikkunoihi. Vaikka Manilassa ois paljon nähtävvää, nii mie uskon, että mulle riitti ainaki tällä kertaa nää kaks päivää täällä!

Aamuyöstä menimä lentokentälle ja lento lähti aamusta kohti Panglaon saarta. Täällä nyt ollaan ja viikko meinattii olla! Vaikka kokoaja aika täällä mennee noppeesti, nii musta tuntuu et tää loma-aika mennee

tuplanoppeesti :D 

Kattellaampa taas!