Lomalla viimeinkin, voi ottaa iisimmin..

Sekavia tunteita, viimiset hetket Huessa oltu ja LOMA alkoi. Samalla haikeaa, mutta samalla niin kivvaa ku tietää että on loma! Kaikki hyvä vaa loppuu aikanaan..

Huen viimeisenä viikonloppuna kävimä pienellä retkellä tyttöjen kanssa, Phong Nha vuorille. Meän menomatka kesti sinne yhteensä nelisen tuntia ja sama matka takas. Itte vuorilla me olima jonkusen pari-kolme tuntia. Mutta kyllä oli sen arvosta. Luola oli tosi hieno! Luola on oikeasti jonku kaheksan kilsaa pitkä, mutta me turistit käytii vain kilsan pitunen matka. Siellä luolassa oli sellanen isompi aukko, selkeästi joku sisäänkäynti, meille kerrottii että siellä asustelleepi ihmisiä! Miettikkää, jossain luolassa assuu ihmisiä. Joskus kattoin sellasen kauhuelokuvan jossa oli luolassa asuvia ihmisiä ja tuli vähä visto olo ku sitä rupesin pohtimmaan.. Mutta totta tosiaan miepä laitan kuvvaa, ku ne kertoo enemmän ku mrikäläisen höpinät.

Lehmät pussailemassa

Venneen keula kohti luolan aukkoa..

Luolastoa

Luolan suu

Sunnuntai-illala festivaalit päätty ja olimme siellä kattomassa showta. Toivottavasti jotakuta ei ota päähän ku kehun näitä asioita, mutta seki oli iha mahtava! Liput makso sinne 200 000 dongia eli 8 €. Oli se kyllä sen arvosta, seillä oli erimaista esiintyjiä. Ne tanssi ja laulo ja tuli välillä vähä isoja tähtisäetikkuja ja lopuksi hieno ilotulitus!

Lavalla show menossa..

showta

Loppu tulitusta

Viiminen viikko meni Huessa ylinoppeesti, mie en voi käsittää miten se aikaa vaa meni. Me oltii harjottelemassa pediatrisella eli lastensairaalassa. Jotenki huomaa kyllä eron siihen ku me ollaan oltu yliopiston sairaalassa. Ei pediatrisella oo huono olla, mutta jotenki tuntu silti että hoitohenkilökunta oli siellä kylmempiä ku vertaapi siihen meän ommaan yliopiston sairaalaan..

Lasten hoidothan pitäs olla ilmasia täällä, mutta ihan tarkkaan näin ei oo. Täällähä jokaisen joka tullee hoitoon, täytyy maksaa pantti, jonka niitten pitäs siitte saaha takasi. Tällä pantilla sairaala ostaa lääkkeitä mitä potilaan hoitoon käytetään. Näin myös turvataan että on vara maksaa oma hoito. Lapsilla  kuuluisi olla ilmasta, mutta heiltäki tämä pantti pyyettään. Voipi olla että heihin käytetään sellasia lääkkeitä mitkä ei kuulu ilmasseen hoitoon. Vähä hassua..

Kierreltii pediatrisella paljo eri osastoja, kuten infektio, teho-osasto, vauvala, munuaissairaudet, hengitystie infektiot.. Oikeestaan kaikki. Käytii kattoo myös paikallisessa neuvolassa lasten rokotuspäivää, joka on kerran kuukauessa

Lastensairaala oli mahtava kokemus, mutta kyllä oli potilaita keitten kohalla pahotin mieleni.. Joskus tuntuu maailma julmalta ja tää mitä me nähhään on vielä pientä. Täällä huomaan sen, että köyhiä syrjitään. Julmaa on myös se, että silloinkin kun kyse on tulevaisuudesta, lapsista.

Voin sannoo, että mie luppaan etten mie koskaan ennää valita Suomen oloista ja etenkää terveydenhuollosta! Ollaan vaa ihmiset tyytyväisiä että me maksetaan veroja ja saaha jokainen oikeasti hoitoa, jonotuksista huolimatta!

Keskoskaappeja

Lastensairaala

Viimiselle työpäivälle..

Nyt tästä vuodatuksesta ilosempiin tai toisaalta haikeisiinki mieliin.. Vimppa viikko oli tosiaan Huessa ja pyyettii syömään vähä hienompaan ravintollaan keskiviikkoiltana meän porukkaa. Haluttii kiittää meän tuutoreita mahtavasta opetuksista ja tulkkeja siitä että ne on ollu meitä auttamassa! Keskiviikko iltana syötiin siis hienosti ja nautittii viimisiä iltoja toistemme seurassa. Käytii myös hyvästelleen browneyes. 

Syömässä meän mahtis porukalla!

Browneyes

Torstaina saimme kutsun vielä tulkeilta Tramilta ja Tamilta syömään heijän hotellille. Kyllähän te meikäläisen tunnette, mie en koskaan kieltäydy ruuasta. Torstaina meän closing ceremyn jälkeen oltii siellä herkuttelemassa lihapullia ja pottuja, nam! Haikein mielin hyvästeltii meän mahtis poppoo, oon onnellinen että ollaan tutustuttu tällässeen porukkaa!

Torstai ja perjantai meniki pakatessa! Yllttävän kovvaa hommaa seki on. Mieki muka ostin 100 litran rinkan, että on vielä tillaa, mutta kuinkas kävikää.. Pullottaa rinkka jo iha täysin ja matkaaki on jäljellä!! 

Mutta hyvvää liikuntaahan se on kantaa sitä paikasta toiseen. Ollaan tällä hetkellä Nha Trangissa, täällä yövyttään 3 yötä ja jatketaan Saigoniin! Tulima tänne bussilla, matkan kesto oliki sitte sellaset 18 tuntia! Mutta mukavasti se matka meni melkeen yötä vasten nukkuessa.

Nha Trang vaikuttaa hyvältä ja mukavalta paikalta, turistejaki on iha kiitettävästi! Varsinki venäläisiä löytyy, oon jopa yllättyny et täällä on menuissa venäjänkieleks! Hassua. 


Nha Trangista muutama kuva tämän päivän aikana napattu, ehkä vietettiin enempi aikaa rannalla.. : 

Niin.. Sannoinko mie.. Meillä alko LOMA!!!

Nähhää muruset kuukauen päästä :)

Synttärikemut ja festivaalihumua!

Viime viikonloppu taas vierähti ja pitkästä aikaa kotona Huessa. Perjantaina meät oli kututtu synttärikemuihin. Synttärisankarina oli Tam, jolle ikkää tuli nii paljo etten mie kehtaa sitä sannoo. Meitä oli varoitettu niin, että vatsat tyhjinä piti kemuihin mennä. Ja oon kyllä tyytyväinen, että oliki se tyhjänä.. Siellä oli laitettu nii hyvvää ruoka, että mehän oltii iha sekasi!

Alkupalana oli porkkanaraastetta, jossain tosi maukkaassa kastikkeessa, kananmunnaa ja oliivejä. Pääruokana tarjottii POTTUA, LIHAPULLIA, spagettia ja bolognese kastiketta... NAMNAMNAM.
Jälkkärinä oli hedelmiä ja suklaakakkua! Voin kertoa, että hyvvää oli! Kyllä nostan hatun kaikille kokeille!
Juhlat siis vietettii siellä toisessa hotellissa, jossa osa meistä suomalaisista majottuu. Ja ruuat tekivät Tam, Tram ja Charles. (Tam ja Tram on tulkkeja ja Charles Tramin mies.)

Halusimme viiä juhliin juhlahatut, joten ostettii paperiset riisihatut. Kirjotettii jokasen nimi niihin ja asia joka kuvvaa kysseistä ihmistä. Meikäläisen hatussa luki : Noora The neiti kesäheinä. Haluttii juhlissa myös, että jokanen kirjottaa hattuun jonku positiivisen asian aina siitä ihmisestä, kenen hattu oli kädessä. Ei tietty ommaa. Tuli itelle kyllä hyvä mieli ku lueskelin mitä kaikki oli kirjottanut! Tälläsiä positiivisuus perjantaita pitäs olla joka viikko!

"Tässä mie seison..."

Jotenki tuntuu samalla myös niin haikealta.. Reipas viikko ennää jäljellä ja näin huikeita tyyppejä oon tavannu! Toivon ja ihan varmasti piänki näihin ihmisiin yhteyttä. Ovat vaan niin ihania ja mahtavia, jotka haluan säilyttää mun elämässä! Ollaan jo porukalla puhuttu, että kokonnuttaan joskus vuokrattuun mökkii ja tehhään siitä perinne!

Juhlien jälkee otimme taksin ja suuntasimme Browneyesiin, Huen ainoaan nightclubiin. Tapasimme samana päivänä kaksi hollantilaista tyttöjä, jotka aloittivat myös sairaalassa harjottelun. He myös tulivat meän kanssa istuskellee iltaa :)

Lauantaina täällä alkoki Hue Festivaali! Päätettii lähteä päiväsaikaan piknikille ja kuttua vietnamilaiset tytöt ja meän suomalaisporukka. Siellä me nauttittii auringosta ja hyvistä evväistä! Meillä oli mm. patonkia, juustoja, sipsejä, hedelmiä, keksiä ja minitomaattia ym.. Olipa taas hyvvää ja kivvaa! Opetettii meän tuutoritytöille ristiseiskan salot ja pelattii sitä. Tytöistä ei voinu olla huomaamatta koska ne voittivat, ne nauro ku pikkutytöt ja naureskelivat nii kovasti, ne on vaa nii söpöjä! :D

Vaikka oliki festivaalit, me ei menty kattomaan avajaispäivää sissään. Okei oli siihen syynsä..koska kaikki liput oli loppuunmyyty. Meikäläiset oli vähän liian myöhässä.. Päätettii, että menemäpä kattommaan ulkopuolelle sitä tillaisuutta, oli muuten muutama muukin päättänyt! Siellä me sitte seisottii ja koitettii nähä jottain. Osa tietty näki, muttä tällänen tappi ei nähny mittää muitten tappien takkaa. 

Festarilava, mutta kännykällä otettu eipä hirmusesti näy :D

liikennettä festivaali alueella..

jottain pösilöitä ;)

Nähtinhän me siellä vielä ilotulitukset, jotka ei olleet kovin hääppöset. Mentii siitä sitte hakkee vähä murua rinnan alle, nii eiköhän sitte just alkanu ilotulitukset ja pikkasen hienommat! Vähän me niitä nähtiin, mutta ei kovin läheltä..

Festivaalit kestää täällä siis tän viikon ja tänne on tullu eripuolelta maailmaa soittajia. Täältähän löyty sitte Suomalainenki bändi ja mentii sitä sitte kuuntelemmaan. Ne soitti vähä ehkä erilaista musiikkia, mitä itte on oppinu kuunteleen. Mutta oli kivvaa kuunnella heitä täällä! Oli jotenki hupaisa fiilis.. oot Vietnamissa, kuuntelet suomalaista ethno musiikkia. Me siinä hetki heitä kuunneltii ja ku he lopetti kappaleen, päätettiin Inkan kanssa huutaa: "Hyvä Suomi!". Pojat iha jähmetty ja hämmästy. Seuraavassa kappaleessa saatinki jo kuulla siitä, että "Suomalaiset huutaa : Hyvä Suomi! ". Tän hetken jälkeen, meät oli myyty. Mentii sitte kyssyy nimmarit ja ottamaan yhteiskuva! Meillä tuli vielä oikeen puheripuli ku innostuttii niitten kanssa kovasti puhumaan, ihana oli nähä ihan tuntemattomia suomalaisia! :D

Noora tältä iltaa kiittää ja kuittaa, yrittää pian teijät taas muistaa! ;)
Pallaama asiaan!

Mekkoja Mekkoja..

Taas se aika vaa on vierähtäny nii, että en oo kerenny kirjottammaan! Meillähän on ennää kaks viikkoa Huessa aikaa jäljellä!! Se onki osa syynä ollu miksen oo kirjotellu, yritän välillä laittaa kouluhommat blogin etteen :D Kouluhommiaki pittää välillä yrittää tehä..

Hoi An veti meitä nii paljo puoleensa, että olima sitte siellä viime viikonloppuna (4.-6.4.). Meillä oli perjantaina koulusta vappaapäivä, joten aamubussilla lähettiin Hoi Aniin. Meitä oli aikamoinen ryhmärämä mukana, meikäläiset, Oulun tytöt, Kokkolan vahvistus ja Tam. Tällä kertaa oltiin eri hotellissa vaihtelun ja virkistyksen vuoksi ja viihyttii kyllä siinä.

Nooo.. heti ekanahan me mentii sitte mekkokaupoille, ko aateltii että on kiva, että saahaan heti mekkojen teetys aluille ja sitte nauttia siellä muuten olosta. Ittehän mie tilasin kaks mekkoa, joista kyllä tykkään. Nyt täytyy toivoa, että kottiin ois tullu muutama kutsu juhliin tai jos ei oo, nii aikaa teillä vielä on lähettää :D

Hoi Anissa nautittii kyllä porukalla syömisestä ja shoppailusta! Nyt tuntuki, että oli enempi aikaa ku tultii heti perjantai aamusta ja kaupunkiki oli jo tuttu. Mekkojen lisäks mie ostin rinkan... 100 litrasen :D alkaa jo vähä ressaa toi pakkaaminen ku tietää että tavaraa on, mutta miten saat kaiken mahtummaan? Mutta eiköhän tää rinkka pelasta jo meikäläisen tavaran paljoudesta!

Hauskahan se on aina reissata näihi lähellä oleviin kaupunkeihin, ku aika näppärää noilla busseilla on kulkea. Toki Aasiassa ku ollaan, nii kaikki ei mee nii miten kerrottaan.. Meille luvattii sunnuntaille makuubussi, ne ihanat missä on ihana pötkötellä ja nukahtaa. No ei, ei vaa sitte päästy sellasseen, vaa oltiin sitte istumabussissa joka hyppi ja pomppi ja hyppi ja vähä vielä pomppi. Suomessa istumabussihan on normaali käytäntö, mutta täällä noi tiet on vähä erilaisempia! Mutta meikäläinen ommaa nii hyvät unenlahjat että hypyt ja pomput vaa nukutti mut kivasti unneen :)
Nyt Hoi Anista kottiin ja paluu arkeen...

Meän olis pitäny päästä lastenosastolle eri sairaalaan, mutta lupia ei oltukkaa ajoissa hoiettu.. Toivottavasti ens viikolla me sinne sitte päästään. Eli me ollaa sitte pyöritty koululla ja sairaalassa, mutta vähä tylsempi sairaalaviikko takana, joten en siitä ei oo oikee ees kerrottavvaa..

Käytii me tytsyjen kanssa vähä skoottereilla ajelemassa. Tää on sellanen rantareitti rannalle, josta me nyt näppäiltii samalla kuviaki. Siellä on jotenki nii ihana ajella ja katella vaa maisemia, maaseutua ja ihmiset huutellee iha tohkeissaa meille! Osa ossaa jotenki englantia tai ainaki ees Hello, kun osa taas vaa puhhuu meille vietnamia ja me vaa hymmyillään takasi!

Tässäpä muutama kuva skootterireissulta :

 

 Tällästä tällä kertaan! Pallaillaanpa taas!

Vietnamin Venetsia - Hoi An

Hips Hei!

Viime viikko me ollaa oltu kirran harkassa ja alotettii iha yleiskirurgian puolelta. Tällä viikolla meän pitäs olla sitte trauman puolella. Harjottelussa ollaa muunmuassa oltu kattomassa 8-vuotiaan lapsen olkaluu-leikkausta, munuiaspotilaan ohjausta, haavoja putsattu ja kipsausta myös oltii seuraamassa. Kipsaus oliki aika hupaisa! Kipsisitteet tehtii siinä ootusaulassa ja meän lisäks siihe kerräänty paikallisia seuraamaan tätä tapahtummaa. Kipsaus myös tehtii siinä kaikkien eessä. Potilaalla oli jo valmiiksi kipsi, mutta se oli löystyny nii paljo, että se piti vaihtaa. Häneltä samalla haavasta poistettii ompelleet ja saipa sitte lopulta siinä uuen kipsin. Itte en oo siis Suomessakkaa tätä nähny, mutta mielenkiintostahan se oli! Veikkaanpa, että Suomessa se tehhää kuitenki jossain huoneessa eikä kaikkien nähtävillä..

Kipsausta paikalliseen tyyliin

Viikonloppu hurahti tosi noppeesti, mutta tosi kivvaa kyllä oliki! Olima omalla porukalla eli Inkan, Ainon ja Annan kanssa viikonloppu Hoi Anissa. Hotelli oli Green field. Meän hotelli oli kiva sekä tykättii nii henkilökunnasta ja uima-altaastaki. Keskustaan varmaa oli sellanen puoltoista kilsaa ja hyvin se meni kävellen, mutta välillä otima taksin ko se on nii halapaa täällä.

Hoi An on Da Nangin lähellä oleva paikka, pieni, mutta tosi kaunis! Taiettiin kaikki rakastuu siihen paikkaan! Hoi An oli enemmän turisti paikka, verraten kotipaikkaamme Hueen. Hoi Anissa myös ihmiset paljon teettää mekkoja ja pukuja ja kenkiä, siellä on siihen iha mahtava tillaisuus! Muutenki hyvä shoppailu paikka, ku oli paljon erilaista tavaraa myynnissä verrattuna Hueen valikoimaan. Yömarkkinatki oli aika kiva, siellä myytiin koruja ja laukkuja jajaja kaikkea mahollista turistikrääsää :D Huvittavaa oli, että siellä sellaset 10-vuotiaat lapset opetteli myös turisteille tavaroitten myymistä, sitä iha itte repes ku  Anna yhen sellasen kanssa tinkas hintaa alaspäin! :D

Yömarkkinat

Mulla itellä lähti matkaan yks punane mekko ja itte asiassa jokanen meistä teetätti yhen mekon, yks vielä lisäks takin. Meikäläisen mekon hinnaksi tuli jottain 20 e, olin kyllä tyytyväinen siihen! Laitanpa kuvvaa tähän!

Kyllähä me siellä yritettii kierrellä vähä nähtävyyksiäki!  Ostettiin siis 120 000 dongia maksava eli noin reipas 4 e maksava lippu, jolla pääs sitte viiteen eri paikkaan sissään. Mehä  käytiin kattoon japanilainen silta ja sitte muutama vanha talo ja temppeli, iha ok nähtävyyet. Kaikissa nähtävyyksissä oli kiva ku kerrottii vähä niistä , että kuka siellä on asunu tai miks se on tehty, mutta en itte tykänny siitä että aina niissä nähtävyyksissä yritettiin myyä jottain esineitä.. Mutta tällähän ne ellää täällä.

Löyettii aivan ihana jätskipaikka, jossa sai itte tehä jätskiannoksen!! Miehän olin iha sekasin siellä, oli nii hyvvää valikoimaa ja paljon, että voi juku! mutta joku pieni järjen ääni (ei muuten usseesti löyä meikäläiseen) mulle sano ku palloja väsästin: ”Syö syö, sinussa se näkkyy” ja en tehny ku noin 4 euron jätskiannoksen! ;D 

Lauantaina siellä sitte juhlittiinki Earth Houria, eli tunniks sammuttettiin valot! Porukkaa oli kyllä liikkeessä ja tunnelma oli ihana! Meki mentiin romanttiselle venematkalle joelle, jonne laskettii kolme kelluvaa kynttilää. Kun töräys kuulu et nyt valot sammuksiin nii porukka vähä huus ja hurras :D Sama juttu se oli ku valot saatiin takaski! Joki, joka mennee kaupungin läpi, oli tosi kauniin näkönen.  Ne meän laittamat sekä  muitten ihmisten laittavat kelluvat kynttilät oli kaunis näky! Sitte ku valot tuli takas, kaupunki oli oma ittensä ja tuntu että yöelämä lopahti siinä yhentoista aikaa :D Eli ei mikkää bilettäjän paratiisi!

Mutta voipi olla että lähemä ens viikonloppuna uuestaa sinne, sen verta tykästyttiin… no ehkä muutaman mekon vois tehä lissää!

60 +

Tälläsen ku laitto jokkeen nii piti toivoo samalla

Menun lukua romanttisessa pimmeyssä

 

Riisihattutyttö myymässä kynttilöitä

Terkkuja!